Tänään oli lammausvuorossa siiven yläpaneeli, maalaus onnistui eilen hyvin, joten tänään oli mahdollisuus vielä tyriä homma. Eipä tyritty, säkissä on nyt melko hyvän oloinen paneeli. Rakenne on samaa kuin muissakin viimeaikoina tehdyissä siivissä, mutta tuplatorsiot tein kevyemmästä kasikymppisestä hiilestä, mutta siipeen tuli myös poikkeuksellisen iso ala triplahiilellä. Siipi on hiilestä umpi musta, tämä siipi ei varmasti hinauksessa kierry. Painoa on vielä paha arvailla, laminointi meni aika pienellä hartsimäärällä, eikä siiven painossa ollut tarkoitus säästelläkkään. Seuraavaksi yläpaarre ja uuma kiinni siipeen, pikkasen kaaria ja servojohdot, alapaneelin lammaus, paarteet siihen ja siipi läjään.
Tältä kerholla näyttää nyt

Balsasta nämä rakennetaan
Pari kysymystä:
VastaaPoistaMitä uumat painaa ja miten ne on tehty?
Laitatko servokaapeleiksi kevyttä lakattua kuparilankaa, vai painavaa ja kallista silikonikaapelia?
Laitatko servot liitosvaiheessa siipeen, vai asennatko jälkeenpäin?
Moro Lasse
VastaaPoistaSiipisalon uuma on tehty pystysyisestä balsasta noin 80 kg/m3 hiottu muotissa juuri sopivaksi, uuman kylkiin lammataan 6 kerrosta C93 per puoli, kuitusuunta +/-45 astetta, kärkeen kohti hiilen määrä vähenee. Uumien balsat saan punnittua kun saan Janin tehtaalta seuraavan siiven uumat.
Tähän tulee painavaa ja kallista kaapelia, seuraavaan sitten pitäis saada kuparia.
Tähän tulee jälkeenpäin asennettuna, mutta tuen ne ylä ja alakuoreen, servojen alla on pirusti hiiltä ja aukkoa ympäröi useampi kerros hiiltä.
Kun ehdin niin voin laittaa sulle postiin kuvia siiven sisältä.
Kuinka Lassen rakennustilat?
Tapio
Rakennustiloista ei ole vielä kuulunut mitään, pitää tässä kuitenkin yrittää tehdä se mitä pystyy, että saa heti tilojen vapauduttua kamaa muottiin. Kyllä mä tiedän mille teidän siivet sisältä näyttää, laittakaa Janin kanssa sitten kuvaa, kun valvova taho on näsijärvellä ja pääsette itse tekemään oman mielen mukaan ;) Eka kone on kyllä syytä tehdä, niin että joku valvoo ja opastaa, niin on paremmat lähtökohdat tehdä seuraavaa itse.
VastaaPoistaNässyn kipparin rakenteet on jo aika pitkälle mietittyjä, aina tietysti voi kehittää uutta omaa juttua. On kyllä hyvä kun ei tarvi maksella kovin oppirahoja koneen rakentamisessa, kaikki kunnia siitä opastajalle.
VastaaPoistaSeuraavaan siipeen haluaisin ehkä päästä sisälasista eroon, jos saisi sopivan harvaa ja kevyttä hiiltä sisälle(ja taas tulisi kalliimpi siipi). Siiven pintalasista en luovu ihan helpolla, en viitsi heittää rahaa kaivoon jos ei pinta onnistu. Painon säästö ei kuitenkaan ole siivessä merkittävä ja tarviiko sitä painoa niin säästää, kunhan on jäykkää.
Paarre ja uuma on kyllä niin jykevä ja hienosti suunniteltu, että siihen en koske. Pysyy muuten varmasti uuma kiinni paarteessa.
Seuraavan takaputken teen ilman pintalasia, vaikkkei tulisikkaan niin kaunis. Sivarin apusalko vaihtuu kevyempään, myös hiilikudoksella vahvistettua lasikangasta tekisi mieli kokeilla peräsimissä.
Täällä on tehdas täysillä tehoilla (kolmatta tehdään), toivottavasti kohta sielläkin. Mietittiin kyllä, että sulle vois löytyä rakentelukolo jostain Mäntästä. Ota hiilet ja keput kainaloon ja tule Tampereelle.
Tapio
Kun kritisoin teidän uumaa, niin en tarkoittanut sitä etteikö se pysyisi kiinni, vaan sitä että luuletteko paljoakin hyötyvänne sivuhiilistä, jos ne ei ole kuin todella kapealta osalta kiinni paarteessa.
VastaaPoistaVoitte nauraa kerhokämpällä mun sanomisille, mutta uskokaa huviksenne että näitä uumajuttuja on pohdittu stadilaisten kesken aika paljon.
Moni balsan käyttäjä perustelee balsaa sillä että se estää uumahiilen lommahtamisen. Jos hiilen tarkoitus on kantaa kuormat, niin kuinka perusteltua on leventää tyvessä balsaa pelkän lommahtamisen estämiseksi. Käytännössä hiilireunainen balsauuma toimii matalalla kuormituksella hiilen varassa ja kuormituksen kasvaessa hiiilen liimasauma alkaa joustaa ja balsauuma kantaa rasituksia ->siipi taipuu ja kiertyy