3.4.2010 Jämillä

Kevään ensinmäinen kunnon lennätyssessio takana ja kasvot kuumottaa auringosta. Säätelin tänään uuden koneen hinaustrimmiä parinkymmenen lennon verran ja sain vietyä urakkaa eteenpäinkin. Tuuli oli tasainen ja heikko, joten oli täydellinen keli koneen säätämiseen.

Aloitin tyhjällä koneella ja huomasin heti, että kone ei vedä kunnolla. Testailussa selvisikin, että korkkari oli liikaa vedolla ja koukku edessä. Trimmasin aluksi korkkarin niin, että täysillä starttilaipoilla kone sakkailee kevyesti liidossa. Koukkua siirsin taaksepäin pikkasen, ei kannata tehdä liian suuria trimmimuutoksia kerralla.

Otin trimmauksen lähtökohdaksi myös sen, että lasken siivekkeet starttilaippojen kanssa samalle tasolle. Pikku Caracho on tunnetusti aika rimpuileva kaveri, jos siivekkeet on hinauksessa laippojen kanssa yhtä alhaalla. Haluan kuitenkin pitää paineen siivessä, joten on tärkeää, että siivekken ja laipan väliin tulee mahdollisimman vähän pyörrettä ja painehäviötä.

Heitin koneen aina itse, joten varmuuden vuoksi heitin aluksi pienillä laipoilla ja lisäsin laippaa heti kun sain sormet tikuille. Siirsin koukkua pikkuhiljaa taakse, niin kauan, että kone alkoi muljahdella hinauksessa. Parin muljahtelulla pilatun hinauksen jälkeen otin koukkua puolisen millä eteen ja testasin kuinka kone käyttäytyy täysillä laipoilla heitettynä. Hyvin lähti heitosta pystyyn ja hinauksen loppuvaiheessa alkoi vinssikin pitämään oikeaa valitusvirttä.

Seuraavaksi lastasin koneeseen spiidipainot ja aloin säätämään hinausta lisää. Korkkari trimmin laitoin niin vedolle, että kone alkoi taas muljahdella ja siitä pari napsua työntöä. Säätelin samalla spiidilentotilan korkkari ja siivekeliikkeitä sopivaksi, mutta en saanut niitä vielä mieleisiksi. Pudotin koneen painoa ja ajoin muutaman matkakeikan. Matkaa kone tuntuu kulkevan todella hyvin, ainut mikä vaivaa on käännöksien ylimeneminen (liikaa siivekedifferentiaalia? (selvisi jo, käänsin liian pitkään)).

Lopusi hinailin vielä tyhjällä koneella muutamia vetoja, joissa testasin koneen käyttäytymistä hinausen erilaisissa ääritilanteissa. Päivästä jäi hyvä maku, sain uuteen koneesen tuntua ja ymmärrystä. Kenttäkin oli jo mukavasti kuivalla ruoholla, eikä tarvinnut lumessa painia.

Laippojen kynnet hajotin tuhannen päreiksi kun myöhästyin sisäänvedossa laskussa, korjaan ne huomenna ja seuraavaan koneeseen keksin jotain uutta. Maanantaina taitaa tehdä taas mieli taivaalle :)